EtusivuKoulutusTaloyhtiötUsein kysyttyä

Taloyhtiöille suunnattu koulutus


Tarvitaanko yhtiössämme pelastussuunnitelmaa?


Kyllä, jos asuntojen määrä rakennuksessa on yli kaksi.

Miten aloitamme pelastussuunnittelun?

Pelastussuunnittelu kannattaa aloittaa osallistumalla koulutukseen. Sieltä saa tarvittavat perustiedot, minkä jälkeen työtä on helppo jatkaa omatoimisesti.  Koulutusta järjestävät alueelliset pelastusliitot. Koulutus on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kurssijärjestelmän mukaista ja Pelastusopiston hyväksymää. Hae kursseja tästä.

Milloin pelastussuunnitelma pitää päivittää?

Uusi pelastuslaki tuli voimaan vuonna 2011, ja sen nojalla tehtävien pelastussuunnitelmien tulee olla valmiina 31.7.2012.  Taloyhtiöiden vanhat pelastussuunnitelmat tulee päivittää heinäkuun 2013 loppuun mennessä.

Pitääkö kiinteistöön nimetä turvallisuuspäällikkö?

Pelastuslaki tai -asetus ei suoraan velvoita nimeämään turvallisuushenkilöstöä, mutta tehtävään kannattaa valita joku taloyhtiöstä. Yleensä tämä henkilö on hallituksen jäsen. Näin tieto kulkee, ja mahdollisiin epäkohtiin voidaan puuttua nopeasti.

Mistä saan lomakkeen pelastussuunnitteluun?

Laki tai asetus eivät edellytä määrämuotoista pelastussuunnitelmaa eikä sitä tarvitse tehdä millekään viralliselle pohjalle. Varsinkin ensikertalaiselle voi kuitenkin olla vaikeaa aloittaa tyhjästä, joten pelastussuunnitelman rungon voi ladata tästä.

Taloyhtiöiden turvallisuus lähtee riskienarvioinnista

Mitkä ovat taloyhtiön vaaranpaikat? Miten onnettomuuksia voidaan ennaltaehkäistä? Miten toimitaan, kun jotain sattuu? Näihin kysymyksiin antaa vastauksia Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön taloyhtiöille ja muille asuinkiinteistöille suunnattu turvallisuuskoulutus. Sieltä saa perustiedot ja -taidot kiinteistökohtaiseen turvallisuustyöhön eli omatoimiseen varautumiseen.  Omatoimisen varautumisen velvoite koskee kaikkia rakennuksen omistajia. Vähintään kolmen asuinhuoneiston rakennuksessa edellytetään kirjallista pelastussuunnitelmaa.

Pelastussuunnitelman tekeminen on prosessi joka alkaa vaaranpaikkojen tunnistamisesta ja päättyy asukkaiden ohjeistamiseen ja neuvontaan. Hyvässä pelastussuunnitelmassa on arvioitu vaaranpaikat laajasti. Siinä on otettu huomioon tapaturmien, tulipalojen ja vesivahinkojen mahdollisuudet sekä kuvattu rakennus- ja kiinteistökohtaiset turvajärjestelyt. Esimerkillisessä pelastussuunnitelmassa kerrotaan myös asukaskohtaiset ohjeet niin onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi kuin vaaratilanteissa toimimiseksikin.

Kiinteistön turvallisuudesta vastaa aina omistaja, mutta turvallisuutta tehdään yhdessä. Siksi pelastussuunnitelman tulee olla kaikkien kiinteistössä asuvien tai säännöllisesti työskentelevien tiedossa. Heille pitää kertoa oikeat toimintaohjeet erilaisissa vaaratilanteissa.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kurssijärjestelmä antaa taloyhtiöille, yksilöille ja yhteisöille hyvät valmiudet ennaltaehkäistä onnettomuuksia sekä toimia oikein niin onnettomuuden sattuessa kuin häiriötilanteissakin. Koulutuksella edistetään vapaaehtoisten osallistumismahdollisuuksia yhteiskunnan turvallisuustyöhön. Hyvä käytäntö on kouluttaa taloyhtiölle turvallisuushenkilöstö tai turvallisuustiimi, joka toimii turvallisuusviestijänä ja turvallisuuskulttuurin edistäjänä.

Alueelliset pelastusliitot tarjoavat taloyhtiöiden hallituksille, asuinkiinteistöjen turvallisuushenkilöstölle sekä asukkaille laadukasta ja ajanmukaista koulutusta. Koulutus soveltuu myös isännöitsijöille ja kiinteistönhoidosta vastaaville.